perjantai 11. tammikuuta 2013

Ratsukurin Rurik

Keskeistä Roslagenin nimimuodoissa on miltä kantilta tahansa selityksiä tarkasteleekin, niiden liittyminen laivakuntaan eli laivalakiin (skeppslag). Nimi on yhdyssana ja muodostuu kahdesta osasta. Etuosa merkitsee laivaa tai on sen kiertoilmaus ja jälkiosa merkitsee valtaa ja lakia. Skeppslag voisi täten olla sitä vastaava erisnimikin. Roslagenista on ollut erilaisia nimimuotoja käytössä kirjoittajasta ja aikakaudesta riippuen, mutta ne eivät sulje pois toisiaan. Roslagenin nimimuodossa sen alkuosa oli ros ´hevonen´ ja jälkiosa lagen ´laki´. Roslagen on mielestäni käännettävä kuten se kirjoitetaankin eli Hevoslaki. Tässä on nyt vain otettava huomioon, että hevonen/ratsu oli laivan kiertoilmaus. Sanottiin siis hevonen, mutta tarkoitettiin laivaa. Roden, joka on Adelsön riimukivessä muodossa Rod, muodostaa Roslagenia tarkoittavana nimimuotona poikkeuksen, sillä se ei ole yhdyssana. Jotkut selittävät Rodenin tarkoittaneen ruotua, mutta nämäkään selitykset eivät sulje pois toisiaan. Ruotu oli siihen aikaan samainen laivakunta/ratsukunta (vrt. ven. rota, ´komppania´), joten joku toinen saattoi samaan aikaan kutsua Rodenia nimellä Roslagen.

Rurikin nimen puolestaan uskotaan olevan sama nimi kuin Roderik ja tulleen muodosta Hrothirikaz. Hrothi, ´kunnia´ ja rikaz, ´rikas´. Rikas ei merkinnyt rikasta aivan nykyisessä merkityksessään, vaan hallitsijaa ja mahtimiestä tai yleensäkin sen käyttämää vaikutusvaltaa ja sen lainkäyttäjiä. Myöhäisemmin rik/rig merkitsikin juuri tätä valtaa (esim. Sverige). Sanaa rikas kuningas-merkityksessään vastaa latinassa regis, ´kuningas´, joka tunnetaan paremmin muodossa rex. Kantasana on reg ja vanhin sellainen löytyy Forum Romanumin Lapis Nigerin pyhäkön kaivauksissa löytyneestä kivessä muodossa recei. Tämän kiven merkinnät ovat varhaisimpia latinalaisia ja niiden arvellaan olevan ajalta n. 550 ekr. Carta Marinastakin löytyy tästä johdettu sana regnum, ´kuningaskunta´. Hrothi-alkuosa näyttäisi ruotua vastaavalta sanalta, joten näyttäisi että ruotu-sanalla ja kunnia-merkityksellä on jokin yhteys. Tämä yhteys löytyy kunniavartiosta, joka oli kyseisessä järjestelmässä kuninkaan kaarti. Hrothirikazin nimi siis tarkoittaisi kokonaisuudessaan kunnioitettua hallitsijaa. Rurikin nimi muodostuisi siis samoista elementeistä kuin Roslagenin nimi, josta Rurikin uskotaan tulleen. Tätä samaa nimeä käytettiin siis paikannimenä, kuten Roslagenissa tai hallitsijanimenä, kuten Rurikin tapauksessa, mutta se oli myös tavallinen erisnimi. Vanhoista lähteistä emme voi varmuudella tietää tarkoitettiinko siinä tätä hallintojärjestelmää vaiko sen kuningasta virkanimenä, sillä ne olivat päällekkäisiä asioita.

Minä sain käsiini valokuvan Rurik-nimen riimukiven kaiverruksesta Ruotsalaisen vanhan Roslagenin alueella sijaitsevan Norrsundan kirkon seinästä. Aiemmin käsitellyn braktaatin "Lathu laukas. Kokos alu" oli käännetty väärin muotoon "lathu laukaR. gakaR alu" käyttämällä R-kirjainta z-kirjaimen tilalla. Samasta syystä tämäkin riimukirjoitus on saanut germaanisen asun roRikr, vaikka todellisuudessa Rurikin kirjaimista tulee nimi Ruzikr. Sana paremmin vokaalistettuna on yhdyssana Ruzikuri ja nykymuotoon vokaalistettuna se olisi Ruotsikuri. Ruzikuri-nimen alkuosa on suomen kielinenkin sana ja tarkoittaa ratsua, joksi laivaa tabusyistä kutsuttiin. Nimitys Ruotsi on vokaalistettu variaatio tästä sanasta. Muinoin Ruotsissa Lemminkäistä vastaava Odin oli ylin jumala ja kaskitulien liukkaasti laukkaavan ylijumala Odinin ratsu näkyy Roslagenin nimessä. Tämä ratsu vei ruotsalaisten vainajat tuonpuoleiseen ja ruotsalaiset käsitettiin tästä uskonnollisesta maailmankatsomuksestaan johtuen automaattisesti ratsulaisiksi, vaikka sana ratsu olisi ilmaistukin jollain toisella tapaa. Ratsu ja Ruotsi ovat samaa juurta ulkoasunsa ohella myös uskonnollisesta näkökulmasta ja jokainen tiesi mistä uskonnollisesta ryhmästä puhuttiin kun puhuttiin ruotsalaisista. Laivakulttuuriin kuului uskonnollinen maailma, joka sovitettiin vastaamaan arkielämää ja tästä syystä nimistön selityksien on tuettava tätä uskonnollista maailmankuvaa samaan aikaan arkielämän realiteettien kanssa. Kokko käsitettiin sekä ratsuksi että laivaksi. Rusien nimi muodostui tästä Ros-etuliitteestä. Tämä ros on siis yleisesti hyväksytty rusi-heimon nimen etymologiaksi ja tähän minäkin uskon. Rusien nimitys liittyi laivan ja polttohautausten ohella ruiskaskien kokkoon, jota tukien saksalainen roden ´raivata´ ja venäläinen rož, ´ruis´ osoittaisivat tulisen ratsun kuuluneen juuri ruista viljelleeseen kaskikulttuuriin. Näin voidaankin arvella Rurikin tulleen kaskikulttuurista, joka liikkui laivoilla.

Slaavilaisille Rod merkitsikin Otavan hirveä sekä heidän kantaisäänsä. Roden oli riimukivessä muotoa Rod, joten ratsu voi olla itäistäkin perua. Vienan ja Äänisen kalliopiirroksissa, joiden uskotaan olevan kampakeraamista kulttuuria on hirvellä huomattava sija, kuten on myös veneellä. Nämä kaksi yhdistyvät veneessä, joiden keulassa on maskottina säännönmukaisesti hirvenpää. Muutoinkin vene- ja hirviaiheet yhdistyvät toisiinsa niin, että niitä ei voi aina erottaa toisistaan. Jotkin veneet Skandinavian kalliopiirroksissakin voidaan tunnistaa nahkaveneeksi alla olevan reen jalaksen tyyppisestä nahkaa suojaavasta emäpuusta. Mitä ilmeisemmin tämä emäpuu jäi muistoksi myös myöhempiin laudasta tehtyihin veneisiin, kuten esimerkiksi Hjortspringin veneeseen. Tälläisiä jalaksia on löydetty Suomestakin. Itämerensuomalaisille yleisessä tyylissä nahkaveneen köli saattoi jatkua pidemmälle kuin keulan partaat, joka sekin näkyy kalliopiirroksissa. Nahkaveneet valmistettiin hirven- tai mursunnahasta puusta tehdyn kehikon ympärille pingottamalla, joten pienet veneet tehtiin luultavasti yhdestä hirvenvuodasta ompelemalla vuota päistään kiinni. Näin muinainen laivuri koki hirvestä tehdyn laivansa olevan ratsu. Hirvi on merkinnyt suomalaisessa mytologiassa Aurinkoa, eli tulta. Näin tästä on vääjäämättä syntynyt aikalaisille mielikuvat laivaratsusta, aurinkolaivasta ja tuliratsusta.

Hirven käsittämistä ratsuksi tukee sekin, että siperialaisilla shamaaneilla oli hirvenpäinen sauva, jolla shamaanien uskottiin matkustavan tuonpuoleiseen viisautta etsimään. Shamaanit matkasivat samoin keinoin tuonpuoleiseen, kuin vanajienkin uskottiin matkaavan. Shamaanirummun yksitoikkoinen ääni auttoi shamaania matkaamaan toiseen maailmaan ja rumpu oli myös shamaanin peura tai hevonen. Hirvisauvaa käyttivät myös esim. mordvalaiset keppihevosta vastaavana ratsuna. Hirvenpääsauvoja on käytetty jo tuhansia vuosia sitten ja niitä on löytynyt sekä kalliopiirroksista että arkeologisista löydöksistä itämerensuomalaisten alueilta. Myös Väinämöinen kulkee merta oriilla, joten ajatus laivasta ratsuna on tuttu myös Kalevalassa. Hirvi on todellakin merkinnyt ratsua, mutta myös laivaa. Viikinkien laivan maskottina oli yleensä kelttiläinen käärme, kun taas suomalaisten vanhoissa kalliopiirroksissa se on hirvi. Roslagenissa tunnettu laivan näkeminen ratsuna näyttäisi näin päätellen olevan siis itämerensuomalaista perua, mutta vähintään se on uskonnollisesti samoista lähteistä mistä itämerensuomalaistenkin ja tuhansia vuosia vanha. Esimerkiksi Pohjois-Ruotsin Nämforsenin kalliopiirrosalueella (vrt. Norrforsen ja Gärden), joka on Pohjois-Euroopan suurimpia, hirvi- ja veneaiheet ovat suosituimpia ja niiden hirviveneissä löytyy juuri itämerensuomalaista tyyliä ja asutuspaikan löydöt osoittavat yhteydet itään. Uskonnollisista muodoista tämä vanhin itämerensuomalainen jäi elämään Suomessa ainoastaan saamelaisten keskuuteen.

Ruzikurin nimen alkuosalle löytyy vastaavuus Roslegenin nimimuodosta Rodzlagen vuodelta 1493. Käytännössä se on siis äänteellisesti vastaava muodon Rozlagen kanssa. Etuosa voisi olla juontunut germaanisesta sanasta raidaz, mutta merimiestä merkitsivät sanat rods-karlar ja rods-man ja sana rod ´akseli´ viittaisi nimen tulevan mastosta, sillä laivan masto oli maailmanpuun symboli. Kiertoilmausten merkitys on aina pidettävä mielessä. Mastomiehet olivat ruotumiehiä, mutta myös ratsumiehiä. Rodzlagenin nimi muodostuu vaihtamalla Ruzikurin jälkimmäinen sana kuri sitä merkitykseltään vastaavaksi germaaniseksi sanaksi lagen ´laki´. Roslagenin nimi olisi nykysuomen kielinen alkuperäisen merkityksensä säilyttäen Hevoskuri eli Ratsukuri, mutta ei ole väärin sanoa se olleen Ruotukuri tai jopa germaanisen kielen kautta suomen kieleen palautunut Ruorikuri tai tabusyyt huomioon ottaen Laivakuri. Joka tapauksessa kyseessä on kuri, jota valvoi laivoilla liikkuneiden lojaalien keskenään valan tehneiden sotilaiden joukko, sillä muinoin laivan miehistö teki keskenään liiton, jonka kuningas oli veneen kapteeni. Tälläisiä kuurilaisiksikin kutsuttuja sotilaita käytettiin palkkasotilaina ja kuninkaiden henkivartijoina. Rurikin kansallisuutta arvuuteltiin pitkään, kunnes nykyaika toi tullessaan geenitestit, jolloin paljastuikin Venäjän perustaneesta Rurikista periytyvän hallitsija-suvun olevankin etnisesti suomensukuinen. Tarkemmin tutkittaessa Rurik on kuulunut Ruotsissa asuneisiin suomensukuisiin heimoihin. Bysantin vartijasopimuksissakin on mukana suomalaistyyppisiä nimiä. Vanhastaan Ruotsia asuttivat suomalaiset heimot ja luultavasti Rurikin aikaan suomalaisia oli merkittävässä määrin myös Roslagenissa vaikuttaneessa kulttuurissa. On hyvin uskottavaa, että Roslagenista kutsuttiin suomalainen hallitsija palauttamaan järjestys heimojen keskelle myös Venäjälle, kuten historia kertoo.

Tutkittaessa aiempia huomioita vasten Rurikin nimeä se muodostuu sanoista ror ´ruori´, mutta jälkimmäistä lakia ja hallitusvaltaa kuvaavalle sanalle jää vain k-kirjain. Se on siis sanana kadonnut olemasta ja jättänyt vain jäänteen itsestään. Tästä voimme päätellä nimimuodon olevan nuorin kaikista. Se on sen kuvaamaa hallintomuotoa myöhäisempi sana. Tämä tarkoittaa myös sitä että ror-muoto on nuorin kaikista variaatioista. Suomalaisen ruori-sanan etymologiaksi on arveltu germaanista lainasanaa ror, ja luultavasti näin onkin. Futhark-riimuilla z oli germaaneille R, joten ruozi kääntyykin mielenkiintoisesti niitä käyttäen muotoon ruoRi. Ror on kuitenkin muodostunut luultavimmin kaavalla rod > ror. Vastaava muutos kielessä tapahtui myöhemmin lahden toisella puolen, jossa Pohjanmaalla tapahtui muutos d > r, esim. sydän > syrän. Jako sanojen välillä voisi olla myös Ru-rik, jolloin ensimmäinen osa olisi lyhentynyt (vrt engl. ror = oar) ja jälkimmäinen -rik -pääte merkitsisi lakia. Pidän tätä heikompana selityksenä. Toinen ruoria tarkoittava sana on myöskin lähellä ratsua: raz, rat/ratti. Ruorimies on laivan rattimies, tarkoittaen tarkemmin ottaen laivan päällikköä.

Tulkittiinpa Norrsundan riimukivestä Rurikin vanhempi nimimuoto muodossa Ruzikr tai Rurikr, voimme havaita että lakia ja mahtia tarkoittava jälkiosa on muotoa kr. Monesti vokaalit katoavat, kuten tässäkin tapauksessa voimme olettaa, mutta voimme päätellä sanan olleen latinalaista alkuperää oleva hallintoa ja hallintopaikkaa merkitsevä sana kuuria, joka on jäänyt myös suomen kieleen kuri-muodossa. Ratsukuurin/Ratsukurin vallanpitäjiä voitaisiin kutsua siis kuurilaisiksi samoin kuin heidän vallassaan olevia kansalaisiakin. En tiedä ovatko sanat ror ja kuri esiintyneet samaan aikaan germaanikielessä, mutta näyttää Ruzikr-tulkinnan kautta, että yhteys suomen kieleen ja itämerensuomalaiseen kulttuuriin on vahva. Vastaavalle hallintotavalle alamaisia itämerensuomalaisia kutsuttiin kuurilaisiksi Baltiassa. Sen lisäksi, että Rurik on geneettisesti sukua suomalaisille, voi Ratsukurin suomalais-tyyppisestä nimestä päätellä, että itämerensuomalaisilla heimona oli kosketus Roslageniin.

On melko selvää ettei Rurik ollut henkilön nimi, vaan nimellä tarkoitettiin roslagenilaista kuningasta virkanimenä ja hänen johtamaansa sotilasosastoa. Voidaan olettaa myös hänen veljiensä nimien olevan vastaavalla tavalla syntyneitä. Rurikilla mainittiin olleen veljet Sineus ja Truvor, jotka vanhan tiedon mukaan matkasivat Ruzikurin matkassa. Näille nimille löytyykin jo valmiiksi hyvin tarkkaan osunut arvio, joka osoittaa kyseessä olleen kuninkaan omat joukot. Tiedot Ruzikurin tulosta ovat toisen käden tietoa myöhemmältä ajalta ja on arveltu, että Sineus tulee sanoista sin, ´hänen´ ja hus, ´talonsa´. Tämä tarkoittaisi Ruzikurin muuttaneen ”kimpsuineen ja kampsuineen" alueelle järjestystä ylläpitämään ja luomaan hallintojärjestelmän. Truvor taas tulisi kahdesta sanasta tru, ´lojaali´ ja vor, ´kaarti´. Vor taas saa alkunsa sanasta vara, joka merkitsee suojaa ja turvaa, tässä tapauksessa sotilaallista turvaa, kuten aiemmin on käsitelty. Rurikin veljekset ovatkin siis lojaali kaarti kaikkine perheineen ja omaisuuksineen, koko kuninkaan hovi. Ratsukurin kuningas ja hänen kuurilaisensa.

Ei kommentteja: